Isyys ja päihteiden käyttö
Isän päihteiden käyttö
- herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita
- on ristiriitainen asia läheiselle
- vaikuttaa myös läheisen ajatteluun
- on hankala ja häpeällinen asia myös isälle itselleen
Halu käyttää päihteitä ohjaa valintoja
Voimakas halu käyttää päihteitä ja käytöstä saatu mielihyvä ohjaa käyttäytymistä. Siksi omassa päihdekäytössä ei nähdä muutoksen tarvetta.
Päihteitä käyttävän isän kyky toimia vastuullisena, lapsesta huolehtivana vanhempana on heikentynyt. Joskus isät vetäytyvät isä-lapsisuhteesta kokonaan, koska kokevat, etteivät kykene vastuulliseen vanhemmuuteen.
Vetäytyminen vanhemmuudesta mahdollistaa päihteiden käytön.
Havahtuminen haittoihin käynnistää prosessin
Runsaasta päihteiden käytöstä seuraa väistämättä haittoja isän elämään ja hänen ympärilleen. Havahduttuaan isä alkaa pohtimaan muutoksen tarvetta.
Päihteiden käytön tuomasta mielihyvästä luopuminen on vaikeaa. Muutos tuntuu ristiriitaiselta.
Häpeä ja syyllisyys ovat yleisiä tunteita, mutta ne yksistään harvoin aikaansaavat muutosta.
Pelko epäonnistumisesta ja toisten odotusten pettämisestä voivat estää muutoksen aloittamisen.
Muutospäätös aktivoi isyyden
Muutospäätöksen tekeminen palauttaa isälle tunteen siitä, että hänellä on oikeus isyyteen.
Isän kiinnostus isänä toimimista ja lasten asioita kohtaan saattaa aktivoitua.
Luottamus voi rakentua ja lisääntyä, jos isä saa mahdollisuuden toimia isänä.
Pyri osoittamaan luottamusta ainakin pienissä asioissa, se vahvistaa vastuuntuntoa.
Retkahduksesta ei voi päätellä isyyden merkitystä – se kertoo päihderiippuvuuden luonteesta
Hallitsematon mielihalu käyttää päihteitä kaventaa isän ajattelun päihdekeskeiseksi.
Retkahtaminen on luontainen taipumus palata vanhoihin tuttuihin toimintatapoihin.
Haitallisesta päihdekäytöstä ja riippuvuudesta toipuminen on usein elämänmittainen prosessi.
Retkahtaminen vanhoihin toimintatapoihin ei ole isyyden loppu, vaan oppimistapahtuma.
