Isä ja lapsi
Lapsella on oikeus isään
- Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan.
- Lapselle molemmat vanhemmat ja vanhempien välinen yhteistyö ovat tärkeitä.
- Vanhemmuus jatkuu, vaikka parisuhde päättyisi.
- Lapsen sosiaalisten suhteiden rakentaminen on aikuisten tehtävä.
Lapsella on oikeus isään silloinkin, kun isän päihteiden käyttö heikentää isän kykyä toimia vanhempana. Päihteitä käyttävä isä voi olla lapselle rakas ja tärkeä, ja lapselle tulee antaa mahdollisuus saada rakentaa suhde isän kanssa.
Vaikka monet aikuiset sanovat kärsineensä lapsena isän päihdekäytöstä, heillä on myös hyviä muistoja yhteisistä hetkistä, esimerkiksi yhteisistä tekemisistä isän kanssa. Kaikkia lapsuusmuistoja ei välttämättä väritä isän päihteiden käyttö, vaikka se olisikin ollut runsasta. Siksi on tärkeää, että isä-lapsisuhteelle annetaan mahdollisuuksia siinä määrin, kun se isän päihteiden käytön hallinta sen mahdollistaa.
Isän vanhemmuus
Isä on muutakin kuin päihdeongelma. Isä voi olla hyvä vanhempi ollessaan selvänä. Isän vanhemmuus voi olla päihdekäytön tai etä-isyyden vuoksi ohutta.
Joskus isät vetäytyvät isä-lapsisuhteesta kokonaan, koska kokevat, etteivät kykene vastuulliseen vanhemmuuteen.
Jos isä kykenee hallitsemaan päihteiden käyttöään lapsen läsnä ollessa, päihderiippuvuus ei ole syy estää isää tapaamasta lasta.
Yhteistyövanhemmuus
Vanhemmuudessa on tärkeää vanhempien välinen yhteistyö. Yhteistyöstä vanhemmuudessa hyötyy ennen kaikkea lapsi. Lapselle vanhempien välinen yhteistyö luo turvaa.
Yhteisesti tehdyt sopimukset niin päihteiden käytöstä lapsen läsnä ollessa kuin tapaamistiheydestä luovat selkeyttä ja turvaa sekä lapselle että vanhemmille. Sopimuksista kiinni pitäminen on tärkeää.
Vanhempien parisuhde voi päättyä, mutta yhteisen lapsen vanhemmuus jatkuu.
Lapsuus on vaihe – isäsuhde on elämänmittainen
Lapselle myös päihteitä käyttävä isä voi olla rakas ja tärkeä ihminen. Lapselle on tärkeää, että hänen tunteitaan ja toiveitaan kuullaan, ne hyväksytään ja niitä kunnioitetaan.
Aikuisen tehtävä on ylläpitää lapsen sosiaalisia suhteita, myös toiseen vanhempaan. Lapsen pettymykset, suru, toiveet ja odotukset voivat olla raskaita kohdata vanhemmalle, joka haluaisi suojella lasta.
Lapsen isäsuhteen tukemiseen kannattaa hakea neuvoja, jos se tuntuu itsestä vaikealta.
- Lapsella on oikeus saada ikätasonsa mukaista tietoa päihteiden käyttöön liittyvistä ongelmista.
- Lasta tulee auttaa ymmärtämään mikä on päihdesairaus ja miten se vaikuttaa käyttäytymiseen.
- Lapsen ei tarvitse joutua huolehtimaan aikuisten ongelmista.
- Lapselle tulee selittää, ettei päihdekäyttö tai siihen liittyvät ristiriidat johdu hänestä
- Lapsen ei tarvitse joutua valehtelemaan vanhempien takia tai puolesta.
- Lapselle on tärkeää, että isästä ei puhuta lapsen kuullen kielteiseen sävyyn.
- Lapsen ajatuksiin ei saa vaikuttaa kielteisellä puheella isästä.
- Lapsen kaikille tunteille on oltava tilaa, myös isän ikävälle.
- Isän olemassaolo lapsen elämässä, ajatuksissa ja puheissa on hyväksyttävä.
- Läheisenä on tärkeä käsitellä omat pettymykset, surut ja kivut erillään isä-lapsisuhteesta, ja sallia lapselle oma suhde isänsä kanssa.
Jos isä ei kykene hallitsemaan päihdekäyttöään eikä siitä syystä pysty tavata lasta, voi isän ja lapsen välistä suhdetta ylläpitää ilman heidän välistään kontaktia. Esimerkiksi lapselle voi antaa mahdollisuuden piirtää isälle piirustuksia, jotka säilötään isälle myöhemmin annettavaksi.
Isän yhteyttä lapseen voi ylläpitää laittamalla isälle esimerkiksi valokuvia ja kertomalla lapsen arkisia kuulumisia.
Mikäli isä kykenee olemaan päihteittä, mutta ei esimerkiksi vankeuden tai laitoskuntoutuksen vuoksi voi tavata lasta, voi yhteydenpitoa hoitaa mahdollisuuksien mukaan myös videoyhteydellä tai soittamalla. Yleensä nämä ovat parempia vaihtoehtoja lapselle kuin yhteydenpidon täysi puuttuminen.
Lisää tukea lapsen ja isän välisen suhteen tukemiseen saat netin sivustoilta ja erilaisista perheille suunnatuista palveluista kuten kasvatus- ja perheneuvonnasta, kunnallisesta perhetyöstä ja lastensuojelusta sekä kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta. Myös lapsille ja nuorille suunnatuista palveluista voi olla hyötyä kuten koulupsykologi, koulukuraattori, nuorisotyö, päihde- ja mielenterveystoimijat.
Mieleeni on jäänyt erityisesti nuori, jonka äiti oli sanonut pojalleen, että isä oli renttu ja pojasta tulisi samanlainen. Poika sai kuulla toistuvasti muistuttavansa isää, mutta tieto siitä, kuka ja millainen ihminen isä oli, oli rajallista ja värittynyttä. Oli kuin pojalle olisi annettu rikkinäinen peili, josta hän pystyi näkemään vain osan omasta kuvastaan. Peilistä näkyi vain renttu ja tämäkin kuva oli epätarkka. Kuvaan ei liittynyt mitään siitä, millainen mies isä oli ollut siinä vaiheessa, kun hän oli tavannut äidin, he olivat rakastuneet, menneet naimisiin ja saaneet yhteisiä lapsia. Tuo kuva oli hukkunut siihen katkeruuteen, jota äiti tunsi miestään kohtaan erovaiheessa. Kun pojan kuva isästä oli vaillinainen ja epätarkka, oli kuin hänen minän palapelistä olisi ollut paloja hukassa. Myöhemmin tämä tuli näkyviin polttavana tarpeena löytää isä ja tutustua häneen. Tämän tehdäkseen poika oli valmis kääntämään kivetkin. Hän löysikin isänsä ja samalla itsensä.
Lähde: Lämsä, Anna-liisa. Isän paikka ja merkitys lapsen elämässä. Blogikirjoitus. Viitattu 31.5.2021 https://www.anna-liisalamsa.com/blogi/hyvinvointi-lapset-ja-perheet/isan-paikka-ja-merkitys-lapsen-elam/