Isäerityinen muutosvaihemalli
Isäerityisen työn apuvälineet on yhdistetty motivoiviin menetelmiin muutosvaihemallia soveltaen.
Asiakkaan oikea-aikainen tukeminen muutoksen eri vaiheissa edistää muutosta parhaimmalla tavalla. Toisaalta liian aikainen tiettyjen teemojen käsittelyyn nostaminen herättää vastustusta ja heikentää etenemistä. Tästä syystä on tärkeä arvioida, missä vaiheessa muutosta asiakas on menossa.
Työskentelyn alkuvaiheessa voit käyttää muutosvaiheen arviointilomaketta.
Muutosvaiheen ja isänä toimimisen motivaation lisäksi on hyvä arvioida myös isän kykyjä ja valmiuksia isänä toimimiseen. Asiakkuuden alkuvaiheessa on tarpeen kartoittaa asiakkaan kokonaistilanne, ellei sitä aiemmassa vaiheessa ole jo tehty. Kartoituksen tekemiseen voit halutessasi käyttää perustietolomaketta.
Yhteistä työskentelyä ohjaavat asiakkaan asettamat tavoitteet isyydelleen, arjen hallinnalleen ja päihteiden käytölleen. Tavoitteita ja niiden asettamista voit käsitellä isyyden tavoitteet -lomakkeella. Tavoitteita voidaan asettaa missä muutoksen vaiheessa tahansa ja niitä on hyvä arvioida läpi asiakkuuden.
Vaihemalliin on kerätty eri muutosvaiheita varten työskentelyä ohjaavaa ja työskentelyssä käytettävää materiaalia. Eri vaiheita klikkaamalla pääset tutustumaan vaiheeseen ja siinä käytettävään materiaaliin. Muistathan käsitellä asiakkaan kanssa myös retkahdukseen liittyvät teemat, johon löydät materiaalia kyseisestä kohdasta.
Esiharkintavaihe
Esiharkintavaiheelle tyypillistä on muutoksen vastustaminen. Muutosta ei nähdä tarpeellisena tai koetaan, ettei siihen ole itsellä mahdollisuutta. Isä saattaa vähätellä oman käyttäytymisensä vaikutuksia.
Harkintavaihe
Harkintavaiheessa tunnistetaan tilanteessa joitakin muutostarpeita, mutta muutoksen toteuttamisen tarpeellisuudesta tai mahdollisuudesta ei olla vielä täysin vakuuttuneita. Isän ajattelussa saattaa olla paljon ristiriitaisuutta.
Päätöksenteko-
ja toimintavaihe
Nyt motivaatio muutokseen on herännyt ja isänä toimimisen halu on vahvistunut. Otetaan ensimmäisiä askeleita muutoksen toteuttamisen suuntaan ja uuden opettelussa tarvitaan tukea.
Ylläpitovaihe
Muutos on tehty, mutta elämän eri osa-alueiden tarkastelua tulee jatkaa, jotta saavutettu tila on mahdollista säilyttää. Oman näköisen isän roolin omaksuminen edistää tasavertaisuutta vanhemmuudessa ja vahvistaa isä-lapsi –suhdetta.
Retkahdus
Retkahdus päihteiden käyttöön koetaan usein merkittävänä pettymyksenä ja osoituksena siitä, ettei muutos ole mahdollinen tai sen yrittäminen ei kannata. Muutos on kuitenkin prosessi, jossa aiemmin totuttujen toimintatapojen tilalle on opeteltava uusia. Tästä näkökulmasta katsottuna retkahdukseen on hyvä suhtautua oppimiskokemuksena, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja muutosprosessissa etenemisen.
Päihderiippuvuus on syntynyt usein vuosien aikana ja siihen liittyy paljon totuttuja toimintamalleja. Osa näistä toimintamalleista on tiedostettuja ja osa tiedostamattomia. Oman käyttäytymisen tarkastelu, itsetuntemuksen vahvistuminen ja kokemuksesta oppiminen lisäävät keinoja retkahdusten ehkäisyyn.
- Mitä sinun arkeesi kuuluu? Mitä olet tehnyt? Miten voit?
- Mitä lapsillesi kuuluu? Oletko tavannut / ollut yhteydessä lapsiisi?
- Vaikuttaa siltä, että olet luovuttanut retkahtamisen vuoksi. Mihin asioihin retkahtaminen vaikuttaa? Mitä mahdollisuuksia sinulla edelleen on?
- Mitä isänä ajattelet, että lapset sinulta toivovat?
Riskitilanteisiin valmistautumista pidetään usein turhana ja sitä väistellään. Syynä tähän on yleensä se, ettei retkahdusta pidetä oman vahvan päätöksen vuoksi mahdollisena. Oman päihdekäytön taustasyiden lisäksi on kuitenkin syytä pohtia myös käyttöön altistavia arkisia tilanteita. Ennakointi on työskentelyä jo tiedostettujen toimintamallien muuttamiseksi.
Muutoksen matkalla kaikkea ei kuitenkaan voi ennakoida. Retkahduksen tapahduttua sen käsittely on tärkeää. Usein retkahdusta edeltää tapahtumien ketju, jossa ajatuksin, asentein ja tietyin tavoin toimimalla antaa päihteiden käytölleen ikään kuin etukäteen luvan. Retkahdukseen johtaneiden tapahtumien käsittely retkahduksen jälkeen auttaa tämän usein tiedostamattoman tapahtumien ketjun tunnistamisessa ja katkaisemisen opettelussa.
Isäerityisessä työotteessa mahdollisia riskitilanteita pohditaan etukäteen vanhemmuuden ja lapsen näkökulmasta. Mikäli työntekijä huomaa mahdollisia retkahdusta edeltäviä ennusmerkkejä, on keskusteluun hyvä nostaa isän hyvinvointi, mahdollinen tuen tarve sekä pohtia erilaisia vaihtoehtoja lapsen ja isän omien tavoitteiden näkökulmasta.
Mahdollisen retkahduksen tapahduttua käsitellään isän omat ajatukset sekä tarkastellaan lapsen näkökulmasta tapahtunutta. Isää on hyvä muistuttaa siitä, että retkahdus ei poista hänen oikeuttaan isyyteen ja mahdollisuutta jatkaa kohti omia tavoitteitaan isänä. Tapahtuneen läpikäynti perheen ja lapsen kanssa edesauttaa lapsen hyvinvointia ja vahvistaa avoimuutta. Asian käsittelyyn saattaa liittyä paljon vaikeita tunteita, ja isä tarvitsee vahvaa tukea tunnetyöskentelyyn sekä käytännön välineitä puheeksi ottoon.
Retkahdukseen liittyvässä keskustelussa voi hyödyntää Erityisesti isiltä erityisesti isille -oppaaseen kerättyä materiaalia. Myös Mielenterveysseuran Miten huolehdin lapsistani -opaskirjassa on hyviä vinkkejä asian käsittelyyn.